Elämää helpottavat rutiinit

Kaikkialla kuulutetaan rutiinien perään. Onko sillä lapsen kehityksen kannalta ratkaiseva merkitys, josko ruokailut ja nukkumaan menemiset tapahtuvat juuri tietyllä kellonlyömällä? Meillä on 4-vuotias poika ja teemme molemmat puolisoni kanssa freelancer-työtä, joten elämänrytmimme vaihtelee. Välillä tyttäremme valvoo myöhäänkin, mutta sitten vastaavasti hän saa aamulla nukkua pidempään. Joskus lounas venähtää vasta myöhäiseen iltapäivään. Joskus taas on lähdettävä aikaisin töihin ja lapsenkin on silloin herättävä aikaisemmin. Silloin tyttöä on kyllä vaikea saada hereille ja päivää käynnistymään. Olisiko lapselle säännöllinen rytmi kuitenkin parempi?

Yksi osa lapsen hyvää lapsuutta toteutuu siinä, että mahdollisimman moni asia toistuu hänen elämässään samanlaisena ja samassa rytmissä. Ennustettavuus tuo turvallisuutta. Lapsen elimistökin on rakentunut toistuville rytmeille. Nälkä ja unen tarve ovat rytmisistä tarpeista keskeisimmät. Aikuinen pystyy joustamaan ja lykkäämään tarpeittensa täyttymistä, mutta lapsi ei pysty samalla tavalla ”puhumaan itselleen järkeä” niin että elimistön tarpeet suostuisivat odottamaan. Seurauksena on kärttyisyyttä ja levottomuutta.

Lapsellanne on onni, kun voitte itse olla paljon hänen kanssaan, koska työaikanne ovat joustavia. Kokeilkaa kuitenkin esimerkiksi yhden viikon ajan säännöllistä rytmiä heräämisissä, syömisissä ja nukkumisissa. Sovitelkaa te aikuiset työnne niin, että tämä on mahdollista. tarkkailkaa, huomaatteko jotain eroa.

Toisaalta, jos nykyisellään lapsenne ei näytä kärsivän vaihtelevasta elämänrytmistä, vaan hän on tyytyväinen ja kasvanut joustavaksi, niin jatkakaa entiseen tapaan. Elämää voi elää monella tavalla. Turvallisuus ja huolehdituksi tulemisen tunne ovat lapsen elämän peruspilareita. Ne teillä varmasti on kunnossa.