Lomaa lapsista
“Olemme eronneet kaksi vuotta sitten. Lasten ja isän tapaamiset ovat toimineet joten kuten. Joku aika sitten lasten isä soitti ja halusi lapset ylimääräiseksi viikonlopuksi. Hän sanoi sen jälkeen pitävänsä jonkin aikaa taukoa lasten tapaamisesta, kun hän haluaa vähän lomaa lapsista ja aikaa itselleen. Kihisen kiukusta. Mieli tekisi sanoa suorat sanat ja kysyä, milloin on minun vuoroni pitää taukoa kolmesta lapsesta ja jatkaa taas sitten lasten arkipäivän huoltajana kun haluan.”
Olipas niin rankkaa tekstiä, että minäkin huomaan kiukustuvani ajatellessani tilannettanne. Etkö sanonut suoria sanoja eli sitä mitä tunsit ja ajattelit kuultuasi lastesi isän toivomuksen.?
Isällä lienee omat syynsä, miksi hän suunnittelee taukoa. Yritin kuvitella, mikä voisi olla niin painava syy, että lasten tapaamiset voisi panna sivuun. En keksinyt mitään. Ylikuormittuminen tai sairastuminenkaan ei ole riittävä syy. Olimmepa missä tilassa tahansa, olemme lastemme vanhempia eikä siitä voi pitää lomaa. Vanhemman tehtävä on olla suhteessa lapseensa. Suhde lapseen on olemassa vain kontaktin kautta.
Aavistelit, että lasten isä tarvitsee omaa aikaa uuden parisuhteen luomiseen. Sekään ei ole syy pitää lomaa omista lapsista. Omat lapset ovat reunaehto myös uudelle suhteelle. Lasten on mahduttava siihen alusta alkaen. Uutta suhdetta on rakennettava niistä lähtökohdista, että lapset ovat olemassa ja he tarvitsevat oman osansa vanhemmasta niin kuin ennenkin.
Monesti valitettavasti käy niin, että lapset kokevat itsensä syrjäytetyiksi, kun vanhempi löytää uuden tärkeän ihmisen. Erityinen uhka ovat uuden kumppanin lapset. Jos oma vanhempi viettää aikaa uuden kumppanin ja tämän lasten kanssa silloin kun omilla lapsilla olisi tapaamisaika, on ymmärrettävää, että lapset kokevat itsensä toisen luokan kansalaisiksi.
Hyvin usein kuulee lasten aprikoivan ääneen, tykkääkö isä enemmän uusista lapsista kuin heistä. Vanhemman tehtävä on vakuuttaa lapsilleen omalla toiminnallaan, että omat lapset ovat ja tulevat olemaan tärkeimmät lapset hänen elämässään. Eräs kymmenvuotias kysyi isältään: “Vaihdoitko isä minut parempaan poikaan?”. Tuo kysymys avasi isän silmät näkemään sen mitä oli tapahtumassa.
Muistuta lapsen isää, että sovituista tapaamisajoista ei ole mitään syytä poiketa. Sinä hoidat oman sovitun osuutesi ja odotat samaa myös toiselta sopimuskumppanilta. Voithan kertoa hänelle myös kuvitelman tilanteesta, että sinä haluaisit pitää taukoa lasten arkipäivästä ja vähän lomaa ja aikaa itsellesi. Ehkä hänen aikuisen ajattelunsa havahtuisi ja hänkin heräisi katselemaan tilannetta lasten tarpeitten näkökulmasta eikä vain omastaan.