Totuus esiin
Miten toimia, jos nelivuotias lapsi on tehnyt jotain väärää, eikä tunnusta, vaan kieltää kivenkovaan?
Nelivuotias elää ikäkautta, jolloin toden raja on hänelle vielä epäselvä. Se on kuitenkin ikä, jolloin hän vähitellen harjaantuu erottamaan toden ja ei-toden, leikisti ja oikeesti-käsitteet. Nelivuotias voi todella väittää, ettei hän ole tehnyt väärää tekoa ja uskoa, että hän ei ole tehnyt. Hän tarvitsee toden ja ei-toden rajan selkiyttämistä.
Jos kyseisen asian ei tarvitse selvitä yhdessä keskustelussa. Voimme jättää tilanteen auki ja sanoa lapselle, että saat vielä muistella asiaa oikein tarkkaan ja puhumme siitä illalla tai huomenna. Silloin lapsella on mahdollisuus kertoa totuus eikä hänen tarvitse menettää kasvojaan. Jos silloinkaan ei tule vielä tunnustusta ja aikuinen tietää asian oikean laidan, aikuisen tehtävä on kertoa, että minä tiedän miten tilanne meni, hän voi kertoa myös , mistä on tiedon saanut . Lapsi oppii, että aikuiset eivät katso tapahtumia sormien läpi, vaan haluavat tietää totuuden ja selvittää tilanteet. Liian monet lapset oppivat jo pienenä, että asioista selviää valehtelemisella. Valehtelemisesta tulee helposti tapa, josta on vaikea päästä irti. Siksi aikuisten on oltava valveilla 4-6 vuotiaiden puheitten kohdalla, koska kyseinen ikäkausi on erityinen herkkyyskausi lapsen moraalisessa kehityksessä.