Haastava, hankala lapsi
Elämänlangat / Kotimaa huhtikuu 2004
Haastava, hankala lapsi
Lapset ovat temperamentiltaan erilaisia. Siinä missä yksi käyttäytyy kuin unelma, toisen kanssa ajaudutaan jatkuvasti taisteluihin. Kapinoiva, itsepäinen, lujatahtoinen lapsi on haaste vanhemmille ja kasvattajille. Vastarannan kiisken maailmaan ei kuulu käsitettä yhteistyö.
Vastarannan kiiski nauttii tilanteitten hallitsemisesta, hän haluaa voittaa. Hän uhmaa mielellään auktoriteetteja. Hän asennoituu kielteisesti silloinkin kun siitä ei ole hänelle mitään hyötyä. Itsepäisyys on lapsen keino osittaa, että hän on itsenäinen. Siksi järjen puhuminen tai aikuisen rauhoittelemisyritykset laukaisevat pikemminkin jääräpäisyyden, yrittäväthän vanhemmat rauhoittelullaan loukata lapsen oikeutta tehdä mitä itse tahtoo.
Itsepäisesti käyttäytyvien lasten kanssa eläminen voi olla turhauttavaa. Heihin ei normaali puhe tai kurinpito tehoa. He eivät tottele eikä heitä houkutella palkinnoilla eikä horjuteta rangaistuksilla.
Jääräpäinen lapsi haluaa voittaa valtataistelun. Hän torjuu jyrkästi aikuisen käskyn tai kiellon. Kun aikuinen lujentaa otettaan, lapsi ei peräänny. Kun vanhemmat edelleen pysyvät lujina, riita jatkuu. Lopulta usein käy niin, että lapsi saa vanhemmat tunteen haltuunsa, vanhempi suuttuu ja lapsi on voittanut!
Usein vastarannan kiisken luonteen voima on havaittavissa kohta syntymän jälkeen. Vanhempien on siis turha syytellä itseään ja miettiä, miten he ovat onnistuneet pilaamaan lapsen luonteen. Olennaisempaa on pohtia, miten vahvan lapsen kanssa tullaan parhaiten toimeen. Vanhemmat voivat huomaamattaan vahvistaa lapsen kielteistä käyttäytymistä, jos antautuvat valtataisteluun lapsen kanssa.
Vanhemman tunteet hallintaan
Vastarannan kiiski rakastaa kiistoja ja nauttii toisten kiukusta. Kun lapsi onnistuu jääräpäisyydellään suututtamaan aikuisen, hän on päässyt tavoitteeseensa. Hän hallitsee aikuisen tunteita.. Lapsen peräänantamattomuus on haaste vanhemmille. Aikuisen tehtävä on hallita omat tunteensa eikä antaa niitä’ lapsen tunteiden ohjattavaksi.
Kun aikuinen kieltäytyy riitelemästä, kiistelemästä ja hermostumasta, lapsi menettää tilanteen hallinnan. Aikuisen on joskus viisasta ottaa etäisyyttä sanomalla esimerkiksi, että keskustellaan asiasta myöhemmin. Silloin aikuisella itsellään on aikaa rauhoittua.
Aikuisen on hyvä muistuttaa itselleen, että lapsi on keskenkasvuinen. Hän ei vielä hallitse yhteiselämän kuvioita. Hän haluaa päättää ennen kuin kykenee siihen.. Meidän on hyvä muistaa, ettemme voi muuttaa lapsen tapoja. Sen sijaan muutos omassa tilanteen hallinnassa vaikuttaa myös lapseen.
Vaihtoehdoilla eteenpäin
Jääräpäinen lapsi tarvitsee rajoja. niitä ei kuitenkaan voi asettaa pakottamalla. Kun lapsi saa itse vaikuttaa ja tehdä johtopäätöksiä, hän kokee itse vaikuttavansa.
Vaihtoehdot ovat avainsana vastarannan kiisken kanssa elettäessä. Koska lapsella on sisäinen pakko päästä valtaan, vaihtoehdoista valitsemalla lapsi saa käyttää valtaa myönteisessä muodossa.
Aikuiselle tulevat tutuksi lauseen aloitukset: ” Tahtoisitko mieluummin….?”, ”Kumpi sinusta olisi parempi..?”, ”Saat jäädä, jos et häiritse..”, ”Teetkö läksyt nyt vai välipalan jälkeen?” Vaihtoehtojen on oltava sellaisia, että kumpikin niistä on siedettävä sekä lapsen että vanhemman kannalta. Lapsi kyllä osaa valita vanhemman kannalta huonomman vaihtoehdon. Aikuisen on oltava myös valmistauduttava valitsemaan lapsen puolesta, ellei hän halua tai osaa valita.
Vaihtoehtoja käyttävä vanhempi säilyttää kokonaistilanteen hallinnan, mutta myös lapsi saa jonkin verran valtaa. Lapsi saa tuntea vaikuttavansa ja samalla hän oppii, että valintojen seurauksista on kannettava vastuu.
Vaihtoehtojen käyttäminen vähentää valtataistelua. Aikuisen ei tarvitse menettää malttiaan. Hänen ei tarvitse korottaa ääntään, ei uhkailla eikä pakottaa. Mitä vihaisempi aikuinen on, sitä hiljaisempaa ääntä tilanteessa kannattaa käyttää. Luja, mutta rauhallinen aikuinen toimii lapselle mallina tunteitten hallinnasta.
Jääräpäinen lapsi on haasteellinen lapsi. Hän ei päästä helpolla. Kasvuun joutuvat myös aikuisen tunteitten hallinnan taito ja mielikuvitus. Jääräpäisessä lapsessa on ainesta. Kasvussaan hän tarvitsee ymmärtävää, mutta lujaa aikuista.