Miten poika varustetaan maailmalle

Enpä aikani tiennyt miten poikalapsen maailmalle varustaminen on erilaista kuin tyttöjen. Minulla on ollut yhtenä kuningasajatuksena viiden lapsen kanssa, että pitää olla tasapuolinen ja tasapuolisuus pitää näkyä mm lahjoissa ja taloudellisessa tuessa.

Kun poika lähti opiskelemaan, sanoin, että maksan Marimekon verhot, kun tytöillekin on sellaiset ostettu. Vuosi kului ja toinenkin eikä poika ollut hankkinut verhoja. Kerran sitten kyläillessä hänen luonaan sain hänet houkutelluksi kauppaan verhoja valitsemaan. Poika otti kaikkein tummimmat, yksiväriseltä näyttävät. Itsekseni ajattelin, että tuollaiset olisi saanut halvemmalla tavallisesta lakanakankaasta, mutta kun muillekin oli Marimekkoa ostettu niin tasapuolisuuden nimissä hänellekin. 

Kun poika meni naimisiin, aavistin, että verhot eivät  sovi heidän huusholliinsa ja varovaisesti sanoin, että jos verhoille ei ole käyttöä niin älkää viekö niitä kirpputorille eikä matonkuteisiin. Nyt ne komeilevat ruokapöydän liinana meillä kotona. Onneksi pojan huone oli aikanaan korkea, että liinoille tuli pituutta ja on vara vaihtaa toiseen kun yksi likaantuu.

No sitten tytöt olivat halunneet teinivuosista lähtein lahjoiksi astioita. Joku sopiva sarja piti keksiä pojallekin. Kun hän ei osannut itse sanoa mieluisaa päättelin että retkeilevälle miehenalulle Pentikin Tapio-sarja voisi olla sopiva kun kaveripiiriin kuului Tapio. Olisihan minun pitänyt älytä, että astia eivät ole pojan juttu, kun hän oli rippijuhlakutsuunkin kirjoittanut ”Kukkien ja muiden lahjojen sijasta pyydän kartuttamaan maastopyörärahastoani”.

 No astioita kuitenkin ostettiin pojalle hyvän kokoelman verran eikä hän vastaankaan pannut. Kun hän meni naimisiin, mielessäni kävi ajatus, että onkohan tuo Tapio-sarja sopiva heidän talouteensa. Ongelma ratkesi kuin itsestään. Olivat ladanneet koko astiaston kuivauskaappiin ja yhtenä yönä hyllyt olivat romahtaneet tiskipöydälle ja joka ikinen astia oli rikki. ”Ihanko jokainen astia?” yritin udella – jos vaikka yksi olisi jäänyt muistoksi. Kyllä jokikinen oli rikki. Vuosien perästä harmittelivat, että eivät älynneet anoa korvausta kotivakuutuksesta, että olisivat saaneet täydentää Teema-astiastoaan.

Niin ja me miehen kanssa nukumme pojan yo-lahjaksi saamissa satiinilakanoissa ja froteepyyhkeissä meille riittää kuivausvälineitä loppuiäksi. Mikäs siinä, mutta jos saisin aloittaa alusta, kysyisin pojalta, mitä hän haluaa rippi, joulu yms merkkipäivälahjoiksi olkoon se sitten vaikka maastopyörärahaston kartuttamista. Tasapuolinen voi olla monella tavalla.