Jatkuvasti ärtynyt ja huonotuulinen

En enää tunne itseäni. Miten elämänmyönteisestä ihmisestä on voinut tulla jatkuvasti huonotuulinen ja helposti ärtyvä.”

Tyytyväinen ihminen on yleensä hyväntuulinen. Kun huonotuulisuus on valloittanut tilan elämänilolta, on jotain huolestuttavaa päässyt tapahtumaan.

Joskus ärtyneisyys on merkki yksinkertaisesti levon ja loman tarpeesta. Huolehdittavaksi on kertynyt enemmän asioita kuin mitä jaksaa ja osaa hoitaa. Jos lisäksi kohdalle on osunut jokunen pettymys ja epäreilua kohtelua, ei ihme, että jaksaminen on lopussa ja ärsytyskynnys on madaltunut. Tällaisessa tilanteessa on pysähtymisen ja arvioinnin paikka. Ihmiset ja asiat eivät todellisuudessa ole niin ärsyttäviä kuin miltä sillä hetkellä näyttä. Levon tai loman jälkeen tuntuu jo kokonaan toiselta.

Etenkin miehillä kroonistuneen ärtyisyyden taustalla voi olla masennus. Mikään ei innosta eikä huvita. Tällaisen ihmisen lähellä ei ole mukava olla. Masentunut tarvitsee hoitoa, että tila ei pääse pahenemaan ja tekemään elämää perheessä muillekin sietämättömäksi. Masennuksella on oma viestinsä, mutta se on jo toinen juttu.

Joku taas saattaa prosessoida jotain elämänsä kriisiä. Sen käsitteleminen sitoo paljon voimia. Siinä tilassa ihminen on herkkä eikä jaksa ottaa vastaan arvostelua eikä vaatimuksia, vaan ärsyyntyy kaikesta siihen viittaavasta. Kaikenlainen toipuminen vaatii tilaa ja rauhaa. Tällaisessa tilanteessa elävän olisi reilua kertoa läheisilleen ja myös työpaikallaan, että hän paraillaan työstää vaikeita asioita ja voi siksi olla hankala. Silloin vältytään siltä, että kärpäsestä tulisi härkänen.

Arjen ärsytykset

Jokaisen elämässä on asioita, jotka joskus ärsyttävät. Tällainen tunne kertoo, että asia ei ole tarpeeksi hyvin ja siihen toivotaan muutosta. Muutosta ei tule, jos ärsyttävästä asiasta ei puhuta. Vääränlaisella puheeksiottamisella voidaan pilata muutoksen mahdollisuudet. Taitamaton puhe loukkaa. Se koetaan moitteena.  Pahimmillaan se aiheuttaa vastahyökkäyksen.

Kirjassa Parisuhteen ajokoulu  Päivi ja Jari Kekäle ja Satu ja Matti Salo kertovat erinomaisesta harjoituksesta, joka voi auttaa ärsyttävien asioiden rakentavaa ilmaisua. He kehottavat puolisoita ottamaan esille yksi pieni  asia, mikä toisen toiminnassa ärsyttää. Sitten etsitään mallia, miten sen voisi sanoa toiselle rakentavasti. Kirjoittajat kehottavat kyselemään kumppanilta: ”Jos huomaan, että minua ärsyttää asia x ja sanoisin sinulle …..Miten kokisit sen?” tai ”Kun minua ärsyttää asia x, onko viisasta sanoa esimerkiksi näin….?” Ohje kuulosti mainiolta. Kun kysyn toiselta neuvoa, en luule tietäväni, mikä toiselle sopii, enkä myöskään tunnepurkauksessa  estä toista kuulemasta, mistä on kyse.

Huonotuulisen on joskus  paikallaan kuulla Jeesuksen kehotus: ”..levähtäkää vähän” (Mk 6:31). Ja se, jonka  kieli on ärsyyntyneenä kuin miekan terä (Ps 57:5) voi opetella leppeää puhetta (Snl 15:1, 25:15).