Isovanhemmuuden aika
Toukokuun alussa olimme mieheni ja kahden lapsenlapsen kanssa Ryttylässä isovanhempien ja lastenlasten leirillä. Paria sataa lähenevä leiriläisten joukko avasi aivoni tajuamaan, että nyt on isovanhemmuuden aika.
Monissa tutkimuksissa käy ilmi, että ylisukupolviset ihmissuhteet ovat yksi eniten sosiaalisen pääoman kertymiseen vaikuttavista tekijöistä. Sosiaalinen pääoma puolestaan vaikuttaa ihmisen selviytymistaitoihin. Tokihan toivomme tulevalle polvelle kertyvän tätä sosiaalista pääomaa.
Brittitutkimus kertoo, että aktiivisten isovanhempien lapsenlapsilla on murrosiässä vähemmän tunne-elämän ongelmia ja he ovat sosiaalisesti taitavampia kuin ikäisensä keskimäärin
Perheitten onnellisuutta ja tyytyväisyyttä kartoittavissa tutkimuksissa käy ilmi, että isovanhemmilla on vakauttava vaikutus lasten perhe-elämään. Perheet pitävät huolta sukupolvien välisistä yhteyksistä. Onnellisissa perheissä kerrotaan paljon tarinoita perheen menneisyydestä. Tarinoiden kertominen kuljettaa perheen perinteitä ja kulttuuria nuoremmille sukupolville ja luo yhteyttä sukupolvien välille, sanoo apulaisprofessori Carroll Tingle( Journal of Family Psychology).
Uskovien isovanhempien mukanaolo lastenlasten elämässä tuo Jumalan läsnäolon heidän ulottuvilleen. Ryttylän leirillä useat isovanhemmat kertoivat, että lastenlasten vanhemmat eivät vie lapsiaan kirkkoon eikä usko ole esillä heidän kodissaan. Yhteinen leiri oli oiva mahdollisuus sekä yhdessäoloon, suhteen lujittamiseen että Sanan siemenen kylvämiseen.
Erityisesti iloitsin isoisien mukanaolosta. Vaarien mukanaolo antaa lapsille kuvan oikeasta Jumalan seurakunnasta; siihen kuuluvat kaikenikäiset sekä miehet että naiset. Eräs isoäiti hoksasi, että hänkin olisi voinut pyytää miehensä mukaan; ”Olisi hän varmaan tullut. Aina tulee vain lähdettyä itse lastenlasten kanssa”. Toivottavasti hän korjaa tilanteen seuraavalla leirillä.
Keskimmäinen sukupolvi on portinvartija, joka säätelee, miten isovanhemmat saavat tavata lastenlapsiaan. Siksi meidän isovanhempien on tehtävä kaikkemme että aikuisten väliset suhteet voisivat olla edes kohtuullisia, niin että ne eivät olisi esteenä lastenlasten tapaamiselle.
Uskaltaudutaan katsomaan omalta puoleltamme yhteyden ja yhdessä olemisen esteitä. Vuodet kuluvat nopeasti ja lapsenlapset kasvavat. Nuo vuodet ovat liian kallisarvoisia kulutettavaksi huonoissa väleissä, jolloin lapsenlapset jäävät paitsi kaikkea sitä arvokasta, mitä isovanhemmat voisivat heidän elämäänsä tuoda.
Kun olemme kanssakäymisissä lastemme perheiden kanssa, on hyvä muistaa DR. Philin neuvo: ”On tarkkaan mietittävä, mitkä sanat ja teot rakentavat suhdetta ja mitkä huonontavat sitä. Haluatko olla onnellinen vai olla oikeassa?” Saman sanoi jo Paavali aikoinaan kun hän kehotti elämään rauhassa kaikkien kanssa, mikäli se meistä riippuu.