Eväitä lapsen seksuaalisuuden kasvuun
Elämänlangat / 2002 lapsen seksuaalinen kasvu 1
Lapsi kerää seksuaalisen kasvunsa eväät jo elämänsä ensimmäisinä vuosina. Mielihyvän sävyiset aistikokemukset ja rakkaudellisen vuorovaikutussuhde vanhempien kanssa ovat lapsen seksuaalisuuden kehto.
Seksuaalisuus on vivahteikas aistillinen kokemus. Jo vauvaikäinen on aistillinen olento. Pehmeä vuode, puhtaalle tuoksuvat vaatteet, lämpimät värit, hiljennetyt äänet ja maistuva ruoka hellivät lapsen jokaista aistia. Hän nauttii hyväilyistä ja kosketuksesta. Hänellä on täydellisen tyytyväinen olo ainakin hetkittäin. Parhaimmillaan seksuaalisuuteen liittyy koko kehossa ja sielussa saakka tuntuva syvä turvallisuus ja lepo.
Seksuaalisuuden tunnepohja
Seksuaalisuuden tunnepohja syntyy vuorovaikutuksessa itselle rakkaitten ihmisten kanssa. Vanhempien ja lasten välinen yhteinen ilo läheisyydestä luo perustan tulevaisuuden vahvalle seksuaaliselle identiteetille. Lapsessa alkaa itä luottamus, että hänen lähellään viihdytään. Silittely, taputukset, hyppyyttämiset ja kieputukset, katsekontakti, lepertely ja nauru kertovat lapselle, että hän tuo muille iloa. Lapsen aistima vanhempien ilo on ensimmäinen tiiliskivi lapsen itsetunnossa. Hän osaa arvostaa itseään ja omaa ruumistaan. Se onkin yksi suoja seksuaaliseen itsesuojeluun myöhemmin.
Kun lapsi saa osakseen paljon lempeää kosketusta, hänen on helppo uskoa, että hänen ruumiinsa on hyvä. Jos lapsi on paljon sairaana ja tuntee paljon kipua, hänen kehonkuvansa on vaarassa värittyä negatiiviseksi. Silloin on erityisen tärkeä pitää lasta paljon sylissä.
Seksuaalisen kasvun tukemista on sekin, että lapsi oppii vauvaiän jälkeen sietämään odottamista ja pettymyksiä, hillitsemään omia sisäisiä impulssejaan ja kantamaan vastuuta tekemisistään.
Lapsi kasvaa vuorovaikutuksessa omien vanhempiensa kanssa ihmiseksi, joka osaa rakastaa muita.
Kehon seksuaaliset alueet
Suu on vauva herkin alue ensimmäisen ikävuoden aikana. Imiessään lapsi tuntee syviä nautinnon tunteita. Ruokailuhetkien aikana osoitettu rakkaus, hymyt, ihokontakti ja katseet ovat tärkeitä sekä äidille että vauvalle. Vanhemmat suukottelevat lapsiaan, ilman että kenenkään tarvitsee siihen kehottaa.
Ensimmäisen syntymäpäivän tienoilla suun merkitys mielihyvän tuottajana vähenee ja lapsen mielenkiinto alkaa suuntautua omiin sukuelimiin. Siistiksi opettelemisessa ollaan läheisesti tekemisissä lapsen seksuaalisten ruumiinosien kanssa.
Potalla käymiseen liittyy nautintoa, helpotusta ja aikaansaamisen iloa. Toisaalta siihen liittyy myös vastenmielisyyttä, epäonnistumisen häpeää. Seksuaalisuuteen liittyvä ristiriitaisuus voi saada alkunsa siistiksi opettelemisen vaiheessa. Sama keho, joka tähän asti on tuottanut mielihyvää, muuttuukin osittain vastenmieliseksi. Hämmennystä lisää sekin, että ulostustoiminnot sijoittuvat sukuelinten alueelle. Lapsi päättelee, että niissäkin on jotain likaista tai hävettävää.
Jos lapsen siistiksi oppiminen tapahtuu enimmäkseen onnistumisen merkeissä, lapsella on edellytykset tuntea kehonsa edelleen hyväksi ja hyväksytyksi.. Jatkuvat moitteet epäonnistumisista saa lapsen luulemaan, että hänen ruumiinsa on paha eivätkä vanhemmat voi hyväksyä häntä itseäänkään.
Kysymykset heräävät
Maailmaa valloittava utelias lapsi löytää omat sukuelimensä ja kiinnostuu niistä. Kun lapsi on saanut tarpeekseen tutkimisesta, kiinnostus menee ohi ja alkaa pitää uusia löytöjään samanlaisena luonnollisena ruumiinsa osana kuten vakkapa korviaan tai varpaitaan.
Pian lapsi huomaa, että tytöt ja pojat ovat erilaisia. Hän haluaa tarkemmin tutkia, millaista siskon tai veljen tai kaverin ruumiin erilaisuus oikein on. Paikalle sattuvasta aikuisesta tilanne saattaa olla hämmentävä. Silloin on hyvä muistuttaa itselleen, että lapsen uteliaisuus on luonnollista. Se on tiedonhalua ja tiedon saatuaan samaa tietoa ei tarvitse enää uudelleen hankkia.
Lapset saavat tutkia toisiaan sillä rajoituksella, että kumpikaan ei koe sitä epämiellyttäväksi. Jos tutkimisesta tulee toistuva tapa, aikuisen on syytä puuttua leikkiin ja todeta, että lapset ovat nyt tutkineet toisiaan ja tietävät, mitä kummallakin on housujen sisällä. lapsille on kerrottava että vaatteitten alla olevat ihmisen ruumiinosat ovat jokaisen ihan omaa aluetta, siksi ne suojataan vaatteilla. Kenenkään ei pidä mennä tunkeutumaan toisen vaatteitten alle, eikä kenellekään pidä paljastaa, mitä itsellä siellä on, vaikka toinen pyytäisi.
Jos kiinnostus näyttää jatkuvan, kirjoista voi olla apua. Anatomian kirjojen tutkimishetkissä aikuinen voi kuunnella herkästi lapsen kysymyksiä ja ihmettelyä. Tässä yhteydessä voidaan kertoa, että tyttöjen ja poikien erilaisuutta tarvitaan siihen, että heistä tulee isiä ja äitejä ja vauvojen maailmaan kutsumiseen tarvitaan sekä isän että äidin erilaisia sukuelimiä.
Alastomuus
Suomessa alastomuus perheenjäsenten kesken on jokseenkin luonnollinen asia. Alasti juoksentelevat lapset alkavat jossain iässä kuitenkin vaistota intiimiytensä rajat ja haluavat pukeutua, vaikka kukaan ei heitä siihen kehottaisikaan.
Viime aikoina on kuulunut tietoja, että jo leikki-ikäiset saattavat kieltäytyä menemästä saunaan alasti tai pukeutumasta muitten nähden. Mistä lapset ovat oppineet liittämään alastomuuteen jotain häveliästä? Ovatko he joutuneet törmäämään aikuisten seksiin esimerkiksi televisiossa, jolloin alastomuuteen on liittynyt heille käsittämätöntä kummallisuutta. Siispä he uskovat oman alastomuuden olevan jotain hävettävää,
Viime vuosina käyty lasten seksuaalista häirintää koskeva keskustelu on muuttanut myös suomalaisten suhtautumista alastomuuteen. Lasten viaton alastomuus alkaa meilläkin olla mennyttä. Toisaalta myös maailmamme kansainvälistyessä muitten kulttuurien häveliäisyys alastomuuden suhteen on tehnyt suomalaisetkin varovaiseksi.
Pohditaan yhdessä-palsta
Seksuaalinen yksityisyys
”Onko lapselle, esim. ala-asteikäiselle haittaa, jos hän näkee vanhempien seksielämää sänkykamarissa? Entä missä iässä olisi hyvä mennä erikseen saunaan?”
Vanhempien seksielämä ei kuulu minkään ikäiselle lapselle. Lapsi ei tajua, mitä vanhempien välillä seksissä tapahtuu. Hänellä ei ole aavistustakaan eroottisesta jännitteestä tai seksuaalisesta kiihottumisesta ja se mitä hän näkee, tuntuu hänestä kummalliselta.
Olen kuullut paljon aikuisten kertomuksia, jossa he muistelevat lapsuutensa ahtaita asumisoloja ja sitä, että joutuivat seuraamaan vanhempiensa seksielämää. Vanhempien osoittama hellyys on arvokas ja kantava muisto, mutta kukaan ei muistele seksiaktin näkemistä hyvänä kokemuksena. Pahimmillaan lapsi voi kuvitella, että äidille tapahtuu jotain pahaa. Erityisesti väkivaltaisen seksin näkeminen näyttää jättävän vaikeasti paranevan haavan lapsen seksuaaliseen kehitykseen. Se näkyy seksuaalisen läheisyyden pelkona myöhemmin.
Jos lapsi yllättää vanhemmat kesken hellän hetken, silloin lapselle selitetään, mistä on kysymys. Hänelle voi kertoa, että isä ja äiti tykkäävät toisistaan niin kovasti, että välillä haluttaa olla lähellä sylikkäin ja tunkeutua toiseen ihan sisälle asti. ”Sinusta se ehkä näytti hassulta, mutta se tuntuu aikuisista hyvältä ja se on sellainen aikuisten leikki. ”
Hankalimpia ovat tilanteet, joissa lapsi näkee vanhempiensa seksiä, mutta ei ilmaise, että hän on nähnyt. Kaikenlaisilla salaisuuksilla on taipumus haitata ihmisen elämää.
Yhteisessä saunomisessa lapset näyttävät itse valitsevan, milloin he eivät halua enää mennä vastakkaista sukupuolta olevan vanhemman kanssa saunaan. Usein se tapahtuu lähestyttäessä murrosikää. Välillä voi olla vaihe, jolloin nuori haluaa saunoa yksin, koska omassa ruumiissa tapahtuvat muutokset hämmentävät.