Lapsen omat seksileikit

”Emme oikein tiedä onko lapsemme seksileikit normaaleja vai poikkeavia. Hän vetäytyy usein yksikseen ja hinkkaa  jalkojen välystä tuolin kulmaan tai pehmolelulla tai käsillä. Joskus hän uppoutuu puuhiinsa, niin ettei kuule kun hänelle puhutaan.”

Useimmat lapset tutustuvat sukuelimiinsä ja tuntevat niitten koskettelusta mielihyvää. Joillain lapsilla löytö on ohimenevää, jotkut koskettelevat itseään silloin tällöin ja oppivat pitämään sen omana yksityisenä asiana. Jos seksileikit itsensä kanssa ovat jokapäiväisiä ja pakkomielteenomaisia, aikuisten on syytä pysähtyä miettimään, mistä on kyse.

Lapsen jatkuva itsetyydytys voi olla oire siitä, että hänen elämästään puuttuu mielihyvän kokemuksia. Syystä tai toisesta lapsi tuntee yksinäisyydestä, kiinnostavan tekemisen puutteesta tai hylätyksi tulemisesta johtuvaa mielipahaa. Hän on itseään tutkiessaan löytänyt keinon saada mielihyviä tuntemuksia. Opittua tapaa hän toistaa turvattomuuden, mielipahan, ikävystymisen tai jännittävän hetken tullessa.

Tällaisissa tilanteissa on aikuisten hyvä miettiä, onko lapsen muuten hyvä olla? Kokeeko hän olonsa turvalliseksi? Onko hänellä iloa leikeissä muitten kanssa? Onko hän yksinäinen ja masentunut? Lohduttautuuko hän hyväilemällä itseään? Puuttuuko häneltä tekemistä? Saako hän riittävästi aikuisen läsnäoloa ja hellyyttä. 

Julkinen itsetyydytys eristää lasta muista. Hän joutuu helposti kiusoittelun kohteeksi. Siksi siitä voi tulla myös sosiaalinen ongelma, ellei siihen puututa. Lapselle on hyvä kertoa, että itsensä koskettelemisessa ei ole mitään pahaa, mutta se on jokaisen yksityinen asia. Lapselle on konkreettisesti kerrottava, milloin ja missä on sopiva tilanne itsensä koskettelemiseen. Jos seksuaalinen mielihyvä liitetään kiellettyyn, seksuaalisuus saa häpeän leiman jo lapsuudessa.

Aikuisten tehtävä on ympäröidä lapsi rakkaudella ja lämmöllä, jotta hänelle syntyisi pohja kokea myönteisiä tunteita muustakin kuin itsetyydytyksestä. 

Lapsen jatkuva itsetyydytys ei ole seksuaalinen ongelma, vaan lapsen tunne-elämän ongelma. Tästä syystä sen hoidonkin tulee tapahtua lapsen tunne-elämän tarpeista käsin.