Tapaamiset hiertää

”Olemme sopineet lasten ja isän tapaamisen joka toiseksi viikonlopuksi. Se ei toteudu vuoden yrityksistä huolimatta. Milloin lapset eivät halua lähteä, milloin isällä on este, milloin lapsilla olisi joku oma meno täällä kotona.”

Onneksi erostanne ei ole vuotta kauempaa ja lapsenne ovat alle kymmenen ikäisiä. Asia voidaan vielä korjata, jos kummaltakin vanhemmalta löytyy hyvää tahtoa panna tapaamiset sovittuun järjestykseen.

Tapaamisten sujumisen ensimmäinen edellytys on säännöllisyys eli sopimuksesta kiinni pitäminen. Ensimmäiset tapaamiskerrat sopimuksen jälkeen ovat ratkaisevia. Silloin ei säikähdetä lapsen  vastustelua ja haluttomuutta. Lapsellekin perheen uusi elämäntapa on hämmentävä ja siihen tottuminen vaatii aikaa. Isän luo lähdetään, halusipa lapsi tai ei. Isän tehtävä on hoitaa oma osuutensa ja tehdä lasten olo kotoisaksi

Lapsessa on paljon sopeutumiskykyä. Hän oppii pitämään elämään kuuluvana asiana viikonloppuja välillä isän ja välillä äidin luona, jos vanhemmat pitävät järjestelyä itsestäänselvyytenä.

Tapaamisten toteutumisen vaaliminen on lapsen kannalta  korvaamaton asia. Avioeroperheitten lapsia tutkittaessa on havaittu, että parhaiten erosta ovat selvinneet lapset, joilla on säilynyt suhde molempiin vanhempiin. Tapaamiset ovat elinehto suhteen säilymiselle. Lapsen perusoikeus on omistaa isä ja äiti, vaikka isä ja äiti eivät ole tulleet miehenä ja vaimona toimeen keskenään.

Perheneuvonnassa tapaa pareja, jotka miettivät yhdessä ammatti-ihmisen kanssa erotako vai ei. Päätyessään eroratkaisuun he toteavat, että nyt he eivät enää perheneuvottelua tarvitse, koska he ovat päättäneet erota. Kuitenkin eropäätöksen jälkeen on edessä monia monipuolista pohdintaa vaativia asioita. Niistä yksi tärkeimmistä on lasten tarpeitten näkökulma. Se sumentuu helposti isojen tunnemyllerrysten keskellä. 

Sovitteluksi kutsuttu perheneuvoloitten ja perheasiainneuvottelukeskusten palvelumuoto on eroon liittyvien moninaisten kysymysten selvittelyä varten. Keskustelusta ulkopuolisen kanssa voi olla hyötyä, harvemmin haittaa. Lasten parasta toivovat kaikki osapuolet.Erosta helpotus?

”Voiko ero olla joskus lapsille helpotus. Lapset joskus sanovat itsekin, että erotkaa älkääkä aina tapelko?”

Kyllä ero voi olla lapsille helpotus. Jotkut kouluikäisenä perheen hajoamisen kokeneet kertovat, että vanhempien ero oli lapsille helpotus. Pitkään jatkunut pelko, kireä ilmapiiri ja varuillaanolo ahdistaa kaikkia perheenjäseniä. Siitä eroon pääsemisen lapsi kokee helpotuksena.

Ristiriitaisessa perheessä lapsi on oikeastaan valmistautunut eroon jo pitkän aikaa. Hän on nähnyt, että vanhemmat eivät osaa elää yhdessä. Hän pelkää jotain pahaa tapahtuvaksi.. Perheen hajoamisen kärsimys on jo siinä, kun lapsi kokee yhdessä elämisen ahdistuksen ja tuskan.

Vanhempien tehtävä on puhua lapselle ajoissa mahdollisesta erosta. Toivottavasti molemmat vanhemmat ovat tätä tietoa kertomassa yhtä aikaa. Silloin lapselle jää aikaa henkisesti valmentautua perheen hajoamiseen, surra sitä, kuvitella uutta elämää toisen vanhemman kanssa ja tehdä kysymyksiä kummallekin vanhemmalle. Lapsi tarvitsee useita kuukausia aikaa uuden tiedon sulattamiseen.

Yhtäkkiset päätökset, erilleen muuttamiset tai lasten kanssa kotoa lähtemiset ovat lasten kannalta huono ratkaisu. Aikuiset ovat keskenään puhuneet erosta ja selvitelleet asioitaan, mutta lapselle kaikki tulee liian äkkiä.

Lapselle ovat käsittämättömiä tilanteet, joissa hän ei ole tiennyt mitään vanhempien vaikeuksista ja yhtäkkiä hänelle ilmoitetaan vanhempien erosta. Hänen luottamuksensa aikuisiin horjuu. Hänen on myöhemmin omassa parisuhteessa vaikea luottaa toiseen. Hän on kerran elämässään kokenut, että odottamatta yhtäkkiä voi tapahtua mitä tahansa isoja asioita. Puoliso voi jättää toisen, vaikka kaikki näyttää olevan hyvin.

Joskus kysymme perheterapiassa eroa suunnittelevalta, eripuraiselta pariskunnalta, minkä neuvon he kuvittelisivat heidän lastensa antavan heille. Yhä uudelleen saamme samankaltaisia vastauksia kummaltakin puolisolta. Mietittyään hetken he sanovat melkein yhdestä suusta: ”Selvittäkää sotkunne!”

Lasten perimmäinen ja syvin toivomus on, että vanhemmat voisivat elää yhdessä ja tehdä työtä sotkujensa selvittämiseksi.