Puurotaistelut

Perheessämme on tapana syödä aamupuuro.  Nuorimmaisemme (3,5 v) ei haluaisi syödä aamuisin juuri mitään — puurosta puhumattakaan. En haluaisi käydä samaa taistelua jokaisena aamuna. Tähän asti olen vaatinut, että ainakin pari lusikallista on syötävä.  Kuinka pitkälle ”pakottamisessa” voi mennä? Annanko jo periksi?

Ilmeisesti lapsellasi ei yksinkertaisesti ole nälkä aamulla. Jos illalla on syöty juuri ennen nukkumaan menoa, ei nälkä ole ehtinyt tulla. Onko puuro heti heräämisen jälkeen? Voiko aamupala olla myöhemmin? Kaikille lapsille ei puuro maistu. Maistuisiko pala leipää tai muroannos?

Olet oikeassa, että joka aamu ei kannata käydä samaa taistelua. Lapsi osaa jo vuorosanat. Miten voisit toimia aamupalapöydässä täydellisesti eri tavalla kuin ennen? Kehitä oma uusi tapasi, johon ei kuulu edes parin lusikallisen maistamista. Kun sinä toimit eri tavalla kuin ennen, lapsikaan ei voi toteuttaa samaa vanhaa kaavaa.

Jos lapselle ei maistu mikään, voit sanoa ystävällisesti ja lapselle yllätykseksi: ”Sinulla ei taida olla nälkä. Voit mennä leikkeihisi. Me syömme aamupalan loppuun” tai muuta samantapaista. Lounas tulee sitten aikanaan, ei yhtään aikaistettuna. Silloin varmasti onkin jo nälkä.