Tiukkis vai lepsu

Milloin kasvatus on liian tiukkaa ja milloin liian lepsua? Mistä sen voi tietää tai nähdä? Mitä tehdä, kun on mennyt jompaankumpaan suuntaan liikaa? Mitä haittavaikutuksia liiasta tiukkuudesta ja ankaruudesta on? Entä liian “hellämielisestä” kasvatuksesta eli kun on vaikea kieltää ja sanoa ei ja olla jämäkkä?

Jos rakkaus ja lujuus ovat tasapainossa, ei ole mitään hätää. Rakkauden pitää kuitenkin olla sellaista, että lapsi kokee ja tietää, että häntä rakastetaan. Ankaratkin vanhemmat ajattelevat rakastavansa lasta. Kun on paljon hellyyttä, yhteisiä hetkiä, juttelua ja yhteistä hauskaa, lapsi tietää, että häntä rakastetaan ja että hänen kanssaan on mukava olla. Tämä kaikki parantaa myös suhdetta lapseen, jolloin hän kuuntelee ja tottelee vanhempiaan paremmin.

Liiasta tiukkuudesta ja ankaruudesta ilman koettua rakkautta haittavaikutuksena on vihaisuus, kiukku ja myöhemmin katkeruus. Liian hellämielisestä kasvatuksesta taas seuraa rajaton lapsi, jonka on kodin ulkopuolella vaikea asettua rajoihin. Pahimmillaan hän on kapinoiva, tyytymätön ja saamaton.

Siis avainsana on rakkaus. Kysy lapseltasi, mistä hän tietää, että rakastat häntä. Silloin saat tietää, milloin hän kokee olevansa rakastettu.