Lapsen syyllisyys Jumalan edessä

Lapsen syyllisyydestä kirjoittaessasi sanoit, että lasta on autettava  kokemaan syyllisyys myös Jumalan edessä ja pääsemään sovintoon hänen kanssaan. Miten?”

Kun perheessä eletään uskonelämää, lapsi on todennäköisesti kuullut vanhempien rukoilevan syntejä anteeksi. Lapselle on hyvä selittää jossain vaiheessa, että pahoilla teoillamme rikomme Jumalaa vastaan ja sitä sanomme synniksi.

Iltarukouksessa on hyvä ottaa joskus esille joku konkreettinen paha teko, mikä päivällä on tapahtunut ja sanoa lapselle, että pyydetään sitä Jumalalta anteeksi. Vähitellen lapsi tajuaa, että pahat tekomme murehduttavat Jumalan mielen ja että väärin tekeminen on vakava asia.

Samalla saamme kertoa evankeliumin siitä, että Jumala rakastaa meitä niin paljon, että hän antaa meille anteeksi. Sitä varten Jeesus syntyi ja kuoli, että me voisimme saada syntimme anteeksi. Lapsikin aavistaa, että armo on uskomattoman ihmeellinen ja kallis asia.

Lapselle on myös hyvä kertoa, että Jumala näkee ja tietää meistä kaiken. Häneltä emme voi salata mitään tekoamme, vaikka ihmisiltä voisimmekin. Silti Jumala rakastaa meitä ja odottaa, että tunnustaisimme pahat tekomme hänelle, että hän voisi antaa meille anteeksi. Yllättävän hyvin lapsi tajuaa yksikertaiset raamatun tekstit, jossa anteeksiantamuksesta puhutaan esim 1Joh 1: 7,9.

Kun lasta autetaan pienenä anteeksiannon ja sovinnon kokemiseen Jumalan kanssa, siitä tulee vähitellen osa hänen uskonelämäänsä ja itsenäistä rukouselämää.