Lupaukset annettu
Uuden vuoden alkaessa perheellisen ihmisen ei tarvitse miettiä uudenvuoden lupauksia. Lupaukset on jo annettu silloin kun perhettä perustettiin. Vuoden alussa voi kerrata, mitä on luvannut ja palata siihen.
Avioliittoon mennessämme lupasimme, että tahdomme rakastaa hyvinä ja pahoina päivinä. Hyvinä päivinä rakkaus elää melkein itsestään. Pahoina päivinä rakkauden perusteita koetellaan.
Walther Trobisch, perheneuvonnan uranuurtaja vuosikymmenien takaa totesi, että hänen avioliittonsa tärkein lause pahoina päivinä oli: “I married you“. Lause sisälsi ajatuksen : “Olen mennyt kanssasi naimisiin. siksi meidän on selvitettävä tämä sotku, siksi meidän on kohdattava nämä vastoinkäymiset.“
Itsensä muistuttamisen yhteisestä lupauksesta motivoi vastuun ottamiseen juuri silloin kun helpommat ratkaisut tai pakeneminen houkuttelevat.
Rakastumista ja rakkautta tutkinut kasvatustieteen professori Kaarina Määttä on tutkimuksissaan todennut, että yksi kolmesta merkittävimmästä tyydyttävän parisuhteen ominaispiirteestä on sitoutuminen. Se on avioliittolupauksen todesta ottamista päivittäin ja erityisesti silloin kun yhteinen elämä ei näytä sellaiselta kuin alunperin toivottiin.
Kaksi muuta Määtän mainitsemaa toimivan parisuhteen piirrettä oli riittävä määrä samankaltaisuutta, joka käytännössä on yhteisten asioitten ja yhteisen tekemisen vaalimista sekä myönteisen palautteen antaminen kumppanille. Siinä arkielämän mausteita sitoutumiselle.
Lupauksen lapsillemme olemme antaneet silloin ,kun olemme kutsuneet heitä elämään. Olemme toiminnallamme luvanneet olla heille vanhempia. Lapsemme tietävät tämän lupauksen olemassaolon, vaikka emme koskaan ole sitä heille sanoneet.. He velkovat sitä monella tavalla. He tarvitsevat meitä vanhempia, vaikka he viestittäisivätkin välistä ihan muuta.
Tämän vuoden alussa voimme palata noihin kahteen peruslupaukseen, jotka olemme elämässämme antaneet. Muistuttakoot ne olemassaolostaan aina, kun olemme antamassa muita lupauksia.
Perhe ensin niin kauan kun meitä tarvitaan. Joskus tulee uusi vuosi, jolloin meitä ei tarvita.