Varsinainen seurustelu

Kuuntelin sivusta yläasteikäisten keskustelua. He juttelivat luokkansa pojasta, joka oli alkanut seurustelemaan ” tai ei varsinaisesti seurustelemaan vaan niin sanotusti seurustelemaan” joku täsmensi. Puutuin puheeseen ja kysyin, mikä ero oli varsinaisella seurustelulla ja ns. seurustelulla.

Tytöt kertoivat, että jotkut heidän koulustaan seurustelevat varsinaisesti ja se on sitä, että ollaan välitunnilla yhdessä, pussaillaan ja roikutaan toisissaan kiinni. Niin sanottu seurustelu oli kuulemma sitä, että oltiin yhdessä ja juteltiin.

Keskustelu jätti minut miettimään nuorten käsityksiä seurustelusta. Mihin väliin mahtuu toinen toisiinsa tutustuminen, puhuminen, kiintymisen syveneminen, hellyyden taitojen opetteleminen, toisen ilahduttaminen, yhteisen tekemisen keksiminen, jos fyysinen läheisyys tulee kuvaan mukaan heti seurustelun alettua. Fyysinen vetovoima on vahva voima ja sen astuttua suhteeseen muut yhteisyyden alueet tuntuvat kalpealta.

“Kun me alettiin pussailemaan, se lopetti puhumisen. Se halusi vaan kähmiä ja minä olisin halunnut seurustelulta muutakin. Se oli paljon kivempi, silloin kun me ei vielä varsinaisesti seurusteltu” kertoi eräs tyttö kokemuksiaan. 

Fyysisen läheisyyden tarve saattaa pitää seurustelijoita yhdessä pitkiäkin aikoja. Kun se on antanut  annettavansa ja muuttunut arkiseksi, ruvetaan miettimään muuta yhteensopivuutta ja seurustelun jatkamisen mahdollisuuksia. Usein tiet eroavat. Kuitenkin jokaiseen suhteeseen jää ihmisestä osa. Lukuisat suhteet rikkovat ihmisen.

Yksi tämän päivän nuorten harhakäsitys on, että seksi kuuluu ilman muuta seurusteluun. Joissain nuorille tarkoitetuissa seksuaalikasvatusoppaissa sanoja käytetään synonyymeinä  Tekstissä saattaa olla otsikko Olenko kypsä seurustelemaan? ja alla oleva teksti kertoo ehkäisystä.

90% yhdeksäsluokkalaisista kertoo tietävänsä riittävästi ehkäisystä, mutta vain 10 % sanoi tietävänsä riittävästi seurustelusta.

Kuka tänä päivänä kertoo nuorille seurustelun aakkosista? Kuka kertoo, että ihastuminen on yksi hykerryttävimpiä elämän vaiheita, kuka kertoisi haaveilemisen tärkeydestä? Kuka kertoo, että hitaasti kiiruhtaminen tekee suhteesta vahvan? Kuka kertoisi, että odottamisen kyky  ja itsehillinnän taito ovat arvokasta pääomaa muussakin elämässä kuin seurustelussa. Kuka kertoisi, että seksin voi jättää odottamaan avioliittoa ja opettaisi muita hellyyden ja rakkauden taitoja, joilla yhteensopivuus testataan ja suhdetta vahvistetaan.

Kysyin eräältä pojalta, miten hän osoittaa rakkautta tyttöystävälleen. “Seksillä?”. “Missä vaiheessa seurustelua seksi sinulla tulee mukaan?” utelin. “Ei nyt ensimmäisenä iltana”, hän vastasi. Toisena kuitenkin.  Kyselin mielessäni, missä äiti tai isä ovat olleet, kun poikaa on pitänyt evästää rakkauden taidoissa. Kukaan muu ei sitä tee, eivät ainakaan sarjafilmit!