Miten voin luottaa?

”Olemme päättäneet selvitä uskottomuuden kriisistä jatkamaan yhteiselämäämme. Jo lastenkin takia tuntuu mahdottomalta hajottaa kotia. Puolisoni haluaa ehdottomasti jatkaa yhdessä ja katuu syrjähyppyään. Nyt minun ongelmani on se, miten voin luottaa häneen. Uskallanko luottaa, kun valhetta on ollut niin paljon.”

Ehkä olette selvittäneet, missä kaikessa sinulle on valehdeltu. Tuo kertomus on ollut karua kuultavaa ja se on haavoittanut sinua varmasti paljon. Katselet menneitä aikoja uudessa valossa. Tunnet itsesi syvästi loukatuksi, kun sinulle on valehdeltu.

Eteenpäin pääset vain kahden portaan kautta. Ne ovat työläitä portaita kiivettäväksi. Ensimmäinen porras on anteeksiantamisen porras. Tahdotko antaa puolisollesi anteeksi? Tahdotko antaa hänelle anteeksi valehtelemisen, tahdotko antaa anteeksi pettämisen, tahdotko antaa anteeksi uskottomuuden? Kuulen melkein sinun sanovan, että tahtoisin, mutta se on niin vaikeaa. Anteeksiantaminen on pitkä prosessi, mutta sen ensimmäinen askel on tahdon päätös:” Minä haluan antaa anteeksi, vaikka se tekee kipeää, vaikka en voi unohtaa, mitä on tapahtunut ja vaikka tunteeni eivät ole mitenkään anteeksiantavaisia”

Luottaminen on toinen porras. Luottamus kasvaa hitaasti ja pettäjän se on ansaittava luotettavalla käyttäytymisellä. Aluksi hänen on ehkä tarpeen liioitellun tarkasti kertoa menemisistään ja olemisistaan ja ottaa sinua mukaansa eri tilanteisiin, jotta epäluottamuksen ajatuksille ei syntyisi maaperää. On luonnollista, että et voi kaiken jälkeen täydellisesti luottaa, vaan koettu kipu aiheuttaa sinussa pelkoa.

 Kerrot siitä, että mielesi tekee kontrolloida, puhuuko puolisosi totta. Kontrollointi ja toisen valvominen ei lisää luottamusta. Sinun tehtäväsi on luottaa, elää niin kuin luottaisit häneen täydellisesti. Hänen tehtävänsä on olla luottamuksen arvoinen ja hoitaa oma osuutensa. Pelko sinun kontrolloinnista ei saa olla motiivi hänen pyrkimykseensä olla luotettava. Tuskin arvostaisit hänen uskollisuuttaan, jos se tulisi vain sinun paimentamisesi ansiosta.

Jos hän käyttää hyväksi sinun luottamustasi, hän joutuu kantamaan myös sen seuraukset. Älä myöskään jatkuvasti toista hänelle, että et voi luottaa häneen. Joskus myös toisen mitta voi tulla täyteen ja hänessä vahvistuu ajatus: ”Mitä tässä kannattaa yrittää mitenkään yrittää, kun aina kuitenkin epäillään…” ja polku uuteen uskottomuuteen on aloitettu.

Tämän kriisin jälkeen  ja siitä selvitäksenne te tarvitsette toisianne enemmän kuin ehkä koskaan.