Ero vaikuttaa kauan

Istuin bussissa nuoren äidin vieressä. Hän kertoi vanhempiensa eronneen kaksikymmentä vuotta sitten. “Vieläkin heidän eronsa vaikutta meidän lasten elämään”, hän kertoi. Hankaluutta tuo vierailujen sovittaminen sinun lapset-minun lapset kuvion aikatauluihin. “Kummankin vanhemman luona on omanlaisensa ilmapiiri. Sopeutuminen erilaisuuteen ja vierailusta toipuminen vie energiaa. Monesti olen ajatellut, miten paljon yksinkertaisempaa olisi, jos vanhemmat olisivat pystyneet elämään yhdessä.

Nuori nainen muisteli, miten hän vanhempien eron aikoihin heille lapsille kerrottiin, että vanhempien erosta huolimatta, heidän elämänsä pysyy entisenlaisena. Heillä tulee olemaan kasi kotia ja molemmat vanhemmat rakastavat heitä. “Emme osanneet aavistaa, miten paljon vanhempien ero kuitenkin tulee vaikuttamaan elämäämme.” Ammatikseen hän oli valinnut työn, jossa hän auttaa perheitä pysymään koossa.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole taakoittaa niitä, jotka ovat eronneet. Haluan tuon nuoren naisen kanssa kannustaa parisuhteen kriisissä kamppailevia etsimään tietä takaisin yhteiselle polulle. Sellainenhan jokaisessa parisuhteessa on joskus ollut. Ensiksi voi muistella vihkilupausta, jossa on lausuttu “Tahdon rakastaa myötä ja vastoinkäymisissä…” Parisuhteen vastoinkäymisissä eli silloin kun ollaan kriisissä, on tartuttava tahtoon, vaikka tunteet ovat kiukkuisia ja pettyneitä.

Olen usein pyytänyt kriisissä kamppailevaa pariskuntaa ajatusleikkiin: “Jos pyytäisin lapsianne antamaan neuvon teille vanhemmille nyt kun teillä on hankalaa keskenänne, mitä he sanoisivat?”. Useimmiten vanhempien vastaus kuuluu “Lapset sanoisivat: selvittäkää sotkunne!”

Toki on tilanteita, että kotielämä on päässyt niin tuhoavaksi, että lapsetkin neuvovat eroamaan, mutta useimmin he toivovat isän ja äidin pysyvän yhdessä ja kodin ehyenä.

Wallensteinin ja Blankesleen viisitoista vuotta kestäneessä eron kokeneiden lasten seurantatutkimuksessa havaittiin, että 75 % koki edelleen kärsivänsä jollain tasolla vanhempiensa erosta, 25 % oli selvinnyt siitä hyvin.

Kaunein puhe, jonka olen muistotilaisuudessa kuullut, oli aikuisen miehen kiitos äidilleen isänsä hautajaisissa. “Kiitos äiti, kun jaksoit isän kanssa kaikki nämä vuodet.”