Mustasukkaisuus varjostaa

Mustasukkaisuus sisältää pelkoa omasta riittämättömyydestä.  Epävarmuus altistaa luulemiselle. Tuo tunne on hankala vaiva sekä mustasukkaiselle itselleen, että mustasukkaisuuden kohteelle. Mustasukkaisuus on raskas seuralainen, jota ei saa käskemällä karkotetuksi. Se on piinaava tunne, joka seuraa mukana ja leimahtaa poltteeksi, kun ilmaantuu pienimmänkin aihe epäillä, että oma asema on uhattuna. 

Mustasukkaisuuden juuret

Vahvan mustasukkaisuuden taustalla on usein hylätyksi tulemisen kokemuksia. Lapsuudessa ei ole ollut tarpeeksi ihmistä, johon on voinut luottaa. Vanhemmat ovat pettäneet, valehdelleet, alistaneet tai jopa hylänneet. Lapsen perusluottamus ihmiseen ja omaan arvoon on horjunut. 

Kiintymyssuhdeteorian mukaan epävarmasti vanhempiinsa kiintyneet haluavat läheisissä ihmissuhteissa kiihkeästi löytää korvauksen lapsuuden aikaiselle rakkauden vajatilalle. He haluaisivat omistaa kumppanin kokonaan. Elämän varrella koetut menetykset pahentavat tilannetta. Heikko omanarvontunto on otollinen maaperä mustasukkaisuudelle.

Tukala arki

Mustasukkaisesta kumppanista voi tulla kuin virtahepo, jota on väisteltävä ja jonka kanssa on opittava elämään sovussa, ettei mustasukkaisuus leimahda esiin. Näin uhri uskoo pääsevänsä vähemmällä ja välttävänsä kontrolloinnin ja kuulustelut. Jos mustasukkaisuuskohtausten välttelystä tulee elämäntapa, on pelättävissä, että epäilty puoliso ennen pitkää sairastuu. Elintila käy ahtaaksi, ja normaali luonnollinen elämä estyy. 

Mustasukkaisuus voi pahimmillaan olla mielenterveyden häiriö, jossa puoliso on täysin aiheetta vakuuttunut kumppaninsa uskottomuudesta. Ikääntyneillä ihmisillä aivojen kalkkeutumisen seurauksena harhaisuus voi olla tällä tavalla hyvin kapea-alaista. Monet hyötyvät osuvasta lääkityksestä kaikkien helpotukseksi. Usein vaikeinta on saada ihminen lääkäriin, koska hän tuntee itsensä terveeksi.

Ulos umpikujasta

Kenenkään ei tarvitse suostua vahdittavaksi ja kuulusteltavaksi. Alistuminen vahvistaa mustasukkaisen käyttäytymistä. Mustasukkaisuuden tunne on kohdattava kasvokkain. Tunnetta ei pidä vähätellä eikä mitätöidä. Se on piina ja todellinen kiusa mustasukkaiselle itselleenkin. Se on kalvava, pimeä tunne, joka joskus sumentaa ihmisen ajattelun ja teettää mielettömiä tekoja.

Mustasukkaisuusproblematiikan hoitaminen ei ole puolison vastuulla. Hän voi auttaa alkuun suhtautumalla ymmärtämyksellä ja vakavuudella puolisonsa ongelmaan. Ammattiauttajaa tarvitaan, jotta ymmärrettäisiin, mistä mustasukkaisuudessa on kysymys. Mistä piinaavat tunteet ovat syntyneet? Mikä on ollut otollinen maaperä epäilysten kasvulle? Tutkimusmatka omaan menneisyyteen saattaa olla helpottava. Vääristyneet tunteilla on taustansa. Jos mustasukkainen suostuu työskentelemään itsensä kanssa, hänen ei tarvitse enää kohdistaa pahaa oloaan puolisoon ja epäillä häntä. Kurjuus saa nimekseen hylätyksi tulemisen pelko. 

Mustasukkaisuudesta kärsivän on otettava vastuu omasta tunteestaan. Hänen itsetuntonsa tarvitsee vahvistusta. Hän joutuu tietoisesti taistelemaan kontrollointitaipumustaan vastaan. Hänen on opeteltava luottamaan.

Paranemisen tiellä pelisääntöihin kuuluu molemminpuolinen ehdoton rehellisyys ja avoimuus. Mustasukkaisuuden vaivaama voisi kertoa puolisolleen: ”Jotta voisin luottaa sinuun, toivon sinun….” Ja mustasukkaisuuden kohde kertoo: ”Jotta jaksaisin elää kanssasi, toivon sinulta…” Kohtuullisista toiveista voidaan tehdä sopimus ja kumpikin pyrkii ottamaan niitä huomioon.